Oikeastaan ihan ala-asteikäisestä asti yksi suurimmista rakkauksistani tietokonepeleissä on olleet vanhat seikkailupelit, jotka tänä päivänä tunnetaan ehkä paremmin termistä point'n'click. Sierran ja LucasArtsin vanhat pelit viihdyttävät vieläkin aina silloin tällöin ja viime aikoina kyseinen peligenre on saanut hieman uutta virtaa pariltakin suunnalta: saksanmaalta ponnistava Daedalic studios tuottaa uutta materiaalia uuden sukupolven voimalla ja rapakon takaa taas päätään on nostanut Double Fine, legendaarisen LucasArtsin Tim Schaferin nykyinen studio. Heille, jotka eivät kyseistä herraa tunne, mainittakoon tässä nyt muutamia pelejä, joiden kanssa herra on ollut tekemisissä: Manic Mansion 1&2, Monkey Island 1-3, Grim Fandango ja mm. Brütal Legend.
Tim Schaferin käsialaa on myös Broken Age, joka rahoitettiin osittain joukkorahoituksella. Schaferin mukaan ajatuksena oli herättää joidenkin mukaan jo kuollut ("kuollut kaikkialla paitsi Saksassa", kuten herra itse totesi) point'n'click genre uudelleen henkiin ja lähestyä pelityyppiä uudella tavalla. Vaikka pikaisella vilkaisulla Broken Age muistuttaakin suhteellisen perinteistä point'n'clickiä, on siinä kuitenkin tosiaan jotain ihan täysin uutta.

Pelin tarinaa käydään läpi kahden eri päähenkilön näkökulmasta ja tämä onkin mukava poikkeus, vaikka ei ihan täysin uusi ajatus olekkaan. Hahmojen välillä voi vaihdella vapaasti, mutta ensimmäisessä osassa ei ainakaan hahmojen toiminnat vaikuta toisen hahmon tarinan edistymiseen. Lopussa asetelmä kuitenkin kääntyy sellaiseen suuntaan, että toisessa osassa saadaankin sitten varmasti tehdä tätä yhteistyösäätöä enenevissä määrin.

Broken Age on visuaalisesti hieman hämmentävän oloinen peli. Käsinmaalatut grafiikat eivät tänä päivänä enää ole arkipäivää peleissä ja siltä osin vaatiikin peli hieman totuttelua nykygrafiikkaan tottuneille, mutta jo parin kymmenen minuutin jälkeen alkaa grafiikan näyttävyys nousemaan esiin varsin miellyttävällä tavalla. Grafiikan ohella pelistä nousee esiin täysin uusi tapa esittää keskustelusekvenssit kuvakulmaa vaihtelevina jaksoina ja tästä hyvin pian pelaajalle alkaakin tulla erittäin elokuvamainen vaikutelma.

Broken Age on lajityypissään yllättävän raikas tuulahdus, joskin peliä vaivaa vähän liian helpot puzzlet sekä vähän kohtuuttoman lyhyt peliaika. Itselläni aikaa ensimmäisen osan läpipelaamiseen kului noin 4-5 tuntia eikä missään vaiheessa mikään puzzle saanut oikein repimään tukkaa päästä. Peli on kuitenkin näistäkin huolimatta tutustumisen arvoinen kaikille hyvin kirjoitetun seikkailun ystäville.